ruskeat helmet syleilevät silmäkuoppiani ja
sade ropisee peltikattoon,
minä olen käpertynyt veneen alle
ja sateesta tummuneet
koivunlehdet takertuneina poskiini
kaipaan lämpöä
ollaanko puuvillaliinaan käärityt pähkinät,
yhdessä, saman harson sisässä?
ollaanko sokeat ruusut lukkojen takana
vitriinissä
tiistai 28. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tosi kaunis ja omaperäinen tämä runosi. Menin jonnekin tätä lukiessani (ajatuksissani jonnekin kaaauas). Hienosti kirjoitat.
VastaaPoistaoioi, suuret kiitokset !
VastaaPoista-anna