huumaa mua

huomenta sigmund
kirjoitin sulle kirjeen heti sen jälkeen, kun aloit tuhista säkkituolissani unisesti.
ajattelin, mitä sanoisin sinulle aamulla, kun en enää tuntisi
olisitko yön aikana haihtunut uneesi, hereillä paljas selkäranka, hereillä pelkkä vihainen aavistus ja osteoporoosia huokuva? sanoisin

huomenta audrey, debbie
huomenta kurt
huomenta marilyn, elvis, james

huomenta greta

huomenta

onko sun resepti muuttunut yöllä? kun susta ei tullutkaan sitä, mitä odotettiin
sä et oo viikkoon päivittäny sun facebook-statusta
oon soittanu sulle kolmesti että käytäksä enää punasta huulipunaa
ja sä nauroit mulle puhelimeen

sun aamunkoitto oli tullutki eilen, sä olit päättäny että nyt susta tulee jotain korvaamatonta
sellasta, että sun kuolemaa murehtis koko maailma
(ja sä vaadit että prinsessa diana oottais sua taivaan porteilla)

survo.

Miksi kaiken on oltava niin helvetin sievää
ja vaikka
kylpyvesi absinttia, kuolleita soluja
mun hiusten seassa
ja
viemärirotanverta
mun hääkakussa
isket, isket lujempaa
mutta vilkaise ensin mun kasvoja
hirttosolmu hirttosolmu nilkoissa
kuin kebabliha vartaassa olen tässä sinulle vankina .

Tähtiinkö se totuus on kirjoitettu? Että me ei tehdä virheitä.Miltä tuntuis vetää tekohymy pois kasvoilta, kääntää selkä arvon herra Mahtavalle Herralle kesken puheen, joka käsittelee piikatytön rintojen kasvua.
Mitäpä jos ottaisin tämän niin hienon puvun pois, vaihtaisin tiukat sukkahousut löysiin collegehousuihin. En ajelisi kainaloitani. En meikkaisi. En pesisi hiuksiani.
Minusta se tuntuisi hyvältä.

Paremmalta tuntuisi, jos kantaisit minut portaat ylös ja veisit sänkyyn. Avaisit yöpöydän Hello Kitty-lampun, peittelisit punaiseen untuvaan ja istuisit viereen. Näyttäisit arpesi, kertoisit niiden tarinat. Minä kuuntelisin hiljaa ja ymmärtäisin.
Lupaan.

jonkun harmailla vaskipuhallinhuulilla

Rakkaus on suuri punainen möykky.
Minä en jaksa kantaa sitä. Se vie voimat, en halua luopua mutta en voi muuta.

Sun sormenpäät oli sillä mun kuviolla, yhä.

Olin idiootti ja hiukset tulessa

Typerin tyttö pää karheassa posliinikulhossa.

ja pajupillien liehuessa revontulina

Ensimmäinen kiivas puhelu nauratti.
Olen silkkinen. Vie minut maan alle.
Kutittele, älä liian lujaa ; päästä irti ja pidä kiinni.