koristeelliset posliinikupit hauraine korvineen eivät olleet päässeet kenenkään huulille ikuisuuteen
valokuvat elivät hänen unissaan seepiansävyisinä, alastomina
hänen sormenpäänsä ikävöivät niiden vakavakatseisen sankarin sähköstä väräjävää ihonpintaa
Portaikossa hänen lasikenkänsä eivät
enää kestäneet
sirpaleet puhkaisivat hitaasti
jalkapohjan tiheän kalvon
kyyneleet alkoivat tirskahdella poskipäille,
hän havahtui häpeään
hän oli yksin ja hylätty, hänen harmaa sydämensä vieri alas katukivetykselle

http://weheartit.com

joskus mietin sanoja teille takaisin, mutta te olette jo kirjoittaneet ne kaikki.
VastaaPoistaupeus
VastaaPoistaoi oi oi oioioioioioioi kiitoksia ihanista sanoistanne, ilostuin!
VastaaPoistasydämin Anna