Pinkkivalkoista raitaa. Naisen violetit silmälasinkehykset riitelevät punaisten kasvoje kanssa
Pylväs istuutuu kädet vähän täristen.
Happamanmakea haju täyttää ranteiden sisäsyrjät,
minä täytyn kuonasta.
olen lähellä.
Pylvään sisällä en voi edes räpyttää silmää, ripset katkeaa, pian erität erikeepperiä, vihreänvalkoinen pintasi sivelee minut sisäänsä. Tässä olen turvassa, syvällä
olet tarpeeksi marmoria.
Nouset purppurana usvasta valaisemaan
enkä minä enää tiedä mitä tappaisin sinun kanssasi.
tahtoisin ehkä
kaatua kumoon
halkaista sillan
purra tiiltä niin että hammas murenee.
mutta jos suljen valot, uit tuulessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti