Seinään on kirjoitettu:

Homeostasiaa pidettävä yllä

Huhtikuu. Kaula parempi, sääret melkein kunnossa, oikea silmä ulkoneva. Nyt Drosera 200, yliannostus.
- Ehkä emme ole miettineet tätä aivan loppuun
- Mansikkamehu on läpikuultavaa, oli astia tumma tai vaalea...
- Siinä tapauksessa otan vielä yhden
- Tuo ämpäri
Tänä aamuna minulla oli kahdeksantoista tyhjää lastensänkyä. He istuivat portailla rivissä, asujen sävyt kiersivät väriasteikon.
-Olisitteko ystävällisiä ja liikkuisitte sympatiakehän toiselle puolelle
On niin mielen harmoniaa kuormittavaa, kun 18 lasta istuu ja hymyilee. Joka toinen pyörätuolissa. Jokaisen asuun sopiva kipsi, side tai silmälappu saa kehossa veret virtaamaan.
Sydämen hermoimpulssit liian nopeita. Lisättävä Diaseptyliä jokaisen vereen 200mg. Ehkäistävä mahdolliset tunteenpurkaukset.
-Ottakaa siili kiinni, viekää sen piikit sinne
-Anteeksi, voisitteko lakata murjottamasta ja kaapata tuon siilin
-Ai ennen kuin se hyppää laiturilta mereen?
-Ennen kuin se tuikkaa verinäytteenottoputken silmäkuoppaansa

Harmaina päivinä huomasin elämän kallistuneen hieman vasemmalle, oikean korvani olevan tukossa ja kaiken lisäksi
-voi vietävä, kerro
eräänä tiistaina kauko-ohjasin yhdeksän lasta pyörätuoleissaan mereen Oulun torinrannassa...
1968 potilaalta leikattiin kiniiniruiskeiden jäljiltä syntyneet nystyrät, joihin oli alkanut muodostua paiseita.
Pahinta on, että yhdellä heistä oli nimi. Hänen maantiepölyn tukehduttamat hiuksensa olivat aina leteillä, ja ennen uppoamistaan hän huusi omaa nimeään niin, että merenelävät kituivat

mutta se nimi tukahtui suolaiseen porinaan.

Aamulla kun heräsin omasta ihanasta kaappikellostani,
-ai, en tiennyt sinun olevan sairas
huomasin pääni huutavan hallelujaa ja toivoin saavani veren vuotamaan ehkä myös tänä päivänä. Olen harvinaislaatuinen raha, sellainen jota kaikki keräävät.
-Oi, ja sinä olet niin vahva.
Tiedän. Olen kupoleiden kuningas, kankaitten kuningatar mutta ääni se vain kipinöi päässä. Se yksi nimi, vaikka meri on jäässä.
-Mitä sille henkilölle kuuluu?
No se on kuollut.

Seitsämän litraa morfiinia vereni tilalle, kiitos.

masokistipelto

satiinilakana on pakkomielle.

jakaminen on yhtäkkiä kauhean pyhää:
jos säännöt ovat realistiset, minä en tunne rakkautta, tahdon jakaa
vain itsepäisen palvonnan ja kirpeät sirisilmäaamut

sinä raavit paperin luokitteluillasi.
vedät ihoni sivuun
ja minä sydän kurkussa heittäydyn vasten seinää
nyökkäillen

minä toiveikas
riippuva ruumis

kevään letitän iholle

luonnonvalkea pitsireunus kuivalle asfaltille
minä hengitän
vaaleankeltaista tyllihamettasi

myskimalvan terälehdellä hivelen niskaasi hiljaa.

keinuen huudan:
puuterivallankumouksen lumous!
seitsemäntoista kuolemansyntiä
olkoon nestemäinen rajauskynä
tupakan pehmeä tuoksu
ja siivet

Tytöstä tuli nainen

Hän ei koskaan, koskaan halunnut sateenvarjoa. Toisen silmän häneltä oli puhkaissut eräs minkkiturkkinen rouva. Punaisella sateenvarjollaan, jonka yksi piikki seivästi silmän ja se jäi sen piikin päähän, kuin roska Ainolanpuistossa kadunkulkijan kenkään. Tyttö ei sanonut sanaakaan. Meni kotiin, laittoi lasikuulan silmän paikalle. Punaisen, hän halusi muistaa.


Tyttö ei oikeasti ollut rituaalien ihminen. Hänellä oli sotkuiset pihlajanmarjaiset letit, mutta ne alkoivat kasvaa yhteen ja kuristaa kurkkua heti yhden koulupäivän jälkeen. Miten hän jaksaisi kuvailla itseään tuntemattomalle, lähtisikö hän ripsistä vai varpaista?
Peiton alla maatessaan jäykkänä kuin tukki hän päätti aloittaa varpaista.-Punaista lakkaa. Niin kuin tädeillä. Säärikarvoja oli, pinkit virttyneet pikkuhousut ja raidallinen yöpaita. Sen alla kohoileva tarintakehä ja vähän liian lyhyet käsivarret. Pisamaleuka ja nökönenä, harmaat silmät. Homssuinen tyttö, lyhyet ripset.
Aamuisin hän käänsi kylkeä sängyn alla, jonne yleensä päätyi nukkumaan kun ei tahtonut rasittaa sänkyparkaa. Hän levitti jalkoihinsa karviaisenmarjoilta tuoksuvaa rasvaa, ja mietti josko joku hänet yllättäisi tänään. Että jos joku ihan todella pysähtyisi kadulla,
-sulla on kaunis hymy,
sanoisi ja jatkaisi matkaa. Eikä hän koskaan saisi tietää, kuka se ruskeasilmäinen aamuperhonen oli. Tyttöä se ei vaivaisi, hän tahtoisi tietää vain sen, joka hänelle kerrotaan.

Rakkaalleni

Yleensä olin vahva, en häkeltynyt mistään. Mutta kun katsoit minua, olisin halunnut ryömiä sängyn alle. Tutkia itseäni, parannella kaikki virheet ennen kuin annan itseni sinun käsiisi. Halusin kuollakseni olla sinulle täydellinen.

Hymyilit, minä katselin hermostuneena ohitsesi ylös kattoon.
-Mitä sä näät, kysyin.

Halasit minua. Tuoksuit hyvälle, kanelin ja kahvin sekoitus. Hieman sekavalle, mutta hämmästyttävällä tavalla vastustamattomalle.

-No, oothan sä kaunis.

Kaunis, vain kaunis. Kaikille tytöillekö olet sanonut saman?
-Ai, kiitos.

Sun silmissä kimalteli, ihanku tähtiä olis satanu.

-Sun silmät, ne kirkastuu kun sä naurat. Sun kannattas nauraa useemmin. Se on niinku jotain tiukujen helinää, sellasta että..

Taisin just nousta leijaileen, huomaatkohan sä että mun kädet hikoaa.

-Ehkä sä oot keijun ja menninkäisen sekotus.

Kerroit miten mun hymykuoppiin sopis pieni mansikka. "Tollanen.. rakastettava" Hitaasti teit ympyrää polvessa olevan mustelman ympärille, nauroit kun sanoin sen tulleen hypätessäni tämän kerrostalon portaat alas.
Höpsö, sanoit ja suukotit mustelmaa.

(Siihen mustelmaan tiivistyy meidän rakkaus: olin niin iloinen sinusta että luulin osaavani lentää.)

tee se nopeammin.

huhtikuu on klisee.

minä tunnen olevani pahantahtoinen ja kyllästynyt.
mahaan ja päähän ja olkapäihin sattuu, kantapäät on tulessa ja silmät kaivertaa itseään ripsillä ulos kuopistaan, hiukset on tuhkassa, huulet Sahara ja kevät rypistynyt lakanaan.
mielenosoituksellisesti tuijotan suoraan aurinkoon, se pukee mustat lasit

kyllä minä tunnen sinut, huokaan ja kyllästyn oitis:
vaihdan vihamielisiä katseita jonkun punapipoisen kanssa ja kaadan itselleni kupin teetä, liotan kauan.


mökin vieraspatjalla
makaan kietoutuneena marimekkoon.
silmät ummessa olen tajuton sinulle, ja sinä
lastaat päälleni kaikki huovat mitä kolostasi löydät
liu'ut hiljaa viereen ja alat piirtää otsaani.

kumpa voisitkin tietää,
miten sen alla sykkii tänään