keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

puhun sinulle

sillä Yö hellii ja suutelee kurkunpäätä, on aspiriininne ja kultareunuksenne.

Kirjainteni paikkoja on vaihdettu, muistoja sormeiltu ja kuuloaisti vaihdettu sen yhden kenraalin kanssa joka kärsi tykinlaukaustinnituksesta.
haluaisin upottaa pääni kodinkoneliikkeen mallipesukoneeseen, sillä tänään on määrä tehdä käännöksiä
mutta vaihtoehtoja ei järin löydy:

joko horjahdellen kumarrun puoleesi, ojennan syntiset käteni ja ravistan olkapäistä sinua
tai suljen ovet ja istahdan sisääni, puren raakaa sydänlihasta mustelmille

sillä päivä raiskaa siististi.
aurinko repii tietään läpi utuisen ihon
silpoo harmaat luomet irti ja sylkee paratiisinsa sisään

sitten kuroo umpeen ja jättää vain viisi tikkiä
antaa illan tulla erikeeper mukanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti