nuolee jo keskiyön pisteitä.
vaaleanruskea untuvatäkki ja sen pehmeäksi kulunut kangas,
tyyny on nukuttu myhkyräiseksi.
patja on tasan yhdeksänkymmentä senttiä. miksi sellaisia sänkyjä
enää edes tehdään?
kun meidän peittojen ja tyynyjen muodostamassa kodissa
nukuit pää mun sylissä
lämpimämpänä kuin auringon sydän
ja yhtäkkiä läväytit silmäsi auki ja katseesi paiskautui suoraan tummalle sydämelleni
hei kuule,
sinä salpaat hengitykseni jos vielä kosketat
ja ruumiintoiminnot ovat ikävä kyllä juuri niitä mitä tarvitsen nauttiakseni sinusta edes sen hetken
minkä meille tähdet on antaneet maankuorella.
(tai iha
n missä vain)
Ää vau, oon lukenut tätä blogia tosi pitkään ja nyt pakko kirjoittaa (ehkä hieman turha) kommentti.
VastaaPoistaKirjoitatte molemmat tosi ihanasti ! Hi, eipä muuta.
:)
oijoi kiitos paljonnn! ='))
VastaaPoista