Viini virtasi. Tänäkin iltana. Olinhan minä näiden juhlien sankari, keskipiste. Ei sankaria palvottu polvien takia, vaan siksi ettei hän ollut sen mahtavampi kuin reidet.
Istuit viereisessä pöydässä jonkun miehen sylissä, kikatellen orgastisesti
ja tunsin punaniskaefektin toteutuvan minussa. Tyypillinen suomalainen mies, äreä paskiainen, sehän minä olin. Vaikkei sinun maailmasi vienyt omaani eteenpäin, en silti ymmärrä miksi isoäitini kääntyi haudassaan. Sinisten silmien kirous, olisi hän sanonut viileän totisena.
Oolalaa, Havajillahan sitä tässä ollaan, ajattelimme kuin ryhmä muurahaisia siilien vatsassa.
Silloin olit minun kanssani, nenäkarvojasi myöten rakastuneena, ja nyt olet nyppinyt ne pois.
Kuin rakkauden.
Mutta Havaiji ja ne bikiniasuiset uimavalvojanköriläät,
okei, ne miellyttävät silmää. Skoolasimme siilien mahahapolla ja voi luoja sitä päihtyneiden määrää! Jos maailma olisi ollut tässä, emme me vittu sitä tienneet. Viini virtasi, sulassa sovussa mahahapon kanssa siilien ihokarvoista tehdyn sulatejuuston lailla.
Sinäkö olet se joka toi markkinoille tämän innovaation?!!! Vielä pari huutomerkkiä. Siilien mahahappo. Nainen, siilet ovat rauhoitettuja!
Tuo kuuma uimismies on selkäkarvoineen kuin sinun alapääsi. Lämmöllä muistelen nyt sitä baari-iltaa, eikä enää tuo toinen sinulle sylin tarjonnut mies häiritse,
huomenna tulen kaatamaan teidän päälle hautauurnallisen puhdasta, hapanta virtsaa.
Havaiji on kiva. Siellä minä saan miestä. Ja naista. Yhtäaikaa. Seksuaalisuus on yliarvostettua, konkreettisesti viimeisen tuomiopäivän juttu. Sen haju tunkee joka televisioruudusta, no matter where u are. Viini virtasi tänäkin iltana.
Kun kosto rahisi hampaiden välissä mukavasti kirskuen.
tiistai 8. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti